Siirry suoraan sisältöön

Kohteet ja metsänkäsittely

 

Kohteiden metsienkäsittelymenetelmät

Jokaisella (7) seitsemällä kohteella on neljä kahden hehtaarin koeruutua, joille eri hakkuumenetelmät on toteutettu. Demonstraatioalueiden koeruuduilla käytettiin poiminta-, pienaukko-, siemenpuu- ja avohakkuuta. Nämä voidaan jakaa tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisiin käsittelytapoihin siten, että tasaikäisyyteen tähtääviä hakkuutapoja ovat avo- ja siemenpuuhakkuu. Eri-ikäistä kasvatusta tukevat pienaukko- ja poimintahakkuut. Tarkemmat kuvaukset hakkuutavoista löydät Metsänkäsittelyn ABC:sta.

 

Lataa metsänkäsittelyn ABC

 

  • Siemenpuuhakkuu

    Siemenpuuhakkuu


    Siemenpuuhakkuu  Siemenpuuhakkuu on tasaikäisen metsänkäsittelyn menetelmä, jossa jätetään 50-100 kpl puita hehtaarille. Menetelmä sopii parhaiten männylle ja kuivahkoille kankaille. Kuvaaja Atte Mäkinen.

  • Avohakkuu

    Avohakkuu


    Avohakkuu on tasaikäisen metsänkasvatuksen viimeinen vaihe ja samalla uudistamisen alku. Kuvaaja Atte Mäkinen.

  • Poimintahakkuu

    Poimintahakkuu


    Poimintahakkuu on peitteisen metsänkäsittelyn menetelmä ja siinä poistetaan yleensä isompia puita tehden kasvutilaa pienemmille, joten metsä kehittyy eri-ikäiseksi. Kuvaaja Atte Mäkinen.

  • Pienaukkohakkuu

    Pienaukkohakkuu


    Pienaukkohakkuu on peitteisen metsänkäsittelyn menetelmä, jossa hakataan enintään 0,3 hehtaarin aukkoja, joista poistetaan kaikki puut. Välialueet voidaan jättää käsittelemättä, joten metsä säilyy peitteisenä ja kehittyy eri-ikäiseksi. Kuvaaja Atte Mäkinen.

 

Siemenpuiksi jätettiin 50 kpl/ha hyvälaatuista ja latvukseltaan elinvoimaista puuta eli 100 kpl/ 2 hehtaarin koeruutu. Siemenpuuhakkuualalle jätettiin siemenpuiden lisäksi vähintään 20 kpl säästöpuita. Säästöpuut pyrittiin jättämään ryhmiin.

Avohakkuualoille jätettiin säästöpuita siten, että ne keskitettiin suuriin, mieluiten useammasta puulajista ja eri latvuskerroksista muodostuviin ryhmiin. Säästöpuita jätettiin vähintään 20 kpl hehtaaria kohden.

Poimintahakkuussa jätettävän mäntypuuston pohjapinta-alatavoite oli keskimäärin 6 m2/ha. Hakkuuvoimakkuus sai kuitenkin vaihdella koeruudun sisällä puustorakenteen mukaisesti. Poimintahakkuussa poistettiin enimmäkseen metsikön suurimpia puita. Myös tiheitä puustoryhmiä harvennettiin. Metsän monimuotoisuutta huomioitiin jättämällä mäntyjen lisäksi koivua ja kuusta, mikäli niitä esiintyi kohteella. Poimintahakkuualalle jätettiin säästöpuuryhmiä.

Pienaukkohakkuussa tehtiin halkaisijaltaan 40m ja 60m läpimittaisia pienaukkoja yhdet ja pienimpiä 20m läpimittaisia aukkoja kaksi kappaletta. Pienaukkojen yhteispinta-ala oli 0,47 hehtaaria eli ruudun pinta-alasta 23,5 %. Pienaukkoihin jätetään vain kuollut puu eli pienaukoille ei jätetä säästöpuita. Pienaukkojen välialueita ei harvennettu.

Avo- ja siemenpuuhakkuualoille tehtiin maanmuokkaus ja kylvö männylle. Maanmuokkauksen tarkoituksena on parantaa siementen itämistä sekä taimien elossa säilymistä ja kasvua ensimmäisten vuosien aikana. Kahdelle peitteisen käsittelyn kohteelle ei suoritettu maanmuokkausta. Näillä kohteilla kasvillisuuden ja maalajin perusteella taimettuminen arvioitiin olevan riittävää ilman maanmuokkausta.

 

Kohteiden historia

Kaikki kohteet ovat mäntyvaltaisia kuivahkon kankaan kasvupaikkoja, joissa puustot pääosin 80-100 vuotiasta. Ne ovat syntyneet aikoinaan luontaisesti siemenpuuhakkuiden tai luontaisen mäntyalikasvoksen vapauttamisen kautta. Alkuvaiheessa tarpeen mukaan tehty taimikon harvennusta männyn hyväksi. Poikkeuksen muodostaa Veneselkä, jossa oli jo hyvin vanhaa männikköä ja alle jäänyttä, pääosin jo riukuuntunutta mäntyä, eli kasvatusvaiheen toimenpiteitä ei oltu tehty. Myöskään Pitkäkummussa ei oltu suoritettu kasvatusvaiheen toimenpiteitä. 

 

Kohteiden toimenpidehistoria on saatu paikkatietona Metsähallitukselta, jonka tiedot ulottuvat noin vuosituhannen vaihteeseen. Sitä vanhemmat tiedot löytyvät arkistoista.

 

Takavaaran kohteen metsää kuvattuna ennen metsänkäsittelyä. Paljon puiden runkoj

Takavaaran kohde ennen metsänkäsittelyä. Kuvaaja Esa Huhta.

 

Kohteet sijaitsevat Metsähallituksen alueilla Rovaniemellä. Saittanulkin kohteessa runkojen hakkuupoistumat eri hakkuukäsittelyissä eroavat hieman muiden kohteiden poistumista. Tämä johtuu siitä, että Saittanulkissa puuston määrät hakkuukäsittelyissä erosivat hieman toisistaan. Poiminta- ja siemenpuuhakkuissa puuston lähtötasomäärät olivat muita käsittelyjä korkeammat. Tämä johtui siitä, että käsittelyt sijoitettiin satunnaisesti eri koealoille.

Lähtötasopuusto taulukkona 

 

Kohteiden metsätaloushistoria

 

Pääset tutkimaan keskimääräisiä puulajikertymiä puutavaralajeittain alla olevan linkin takaa!

Metsänkäsittelyn demostraatioalat Rovaniemellä 

 

Liikamaa Hirvas (In English: Hirvas)

  • Puusto on iältään noin 85-vuotiasta.

  • Harvennushakkuu on tehty vuonna 1995.

Pitkäkumpu Vanttaus (In English: Vanttaus)

  • Puusto on iältään noin 80-vuotiasta.

  • Aluuelta ei ole saatavissa dokumentoitua toimenpidetietoa.

Jäkälämaa (In English: Jäkälämaa)

  • Koealojen puuston ikävaihtelu on 85–105-vuotiasta.

  • Harvennushakkuu on tehty vuonna 2006.

Rättiselkä (In English: Rättiselkä)

  • Puusto iältään noin 80-vuotiasta.

  • Harvennushakkuu on tehty vuonna 2000.


Saittanulkki (In English: Saittanulkki)

  • Koealojen puuston ikävaihtelu on 85–110-vuotiasta.  

  • Ei dokumentoitua toimenpidetietoa paikkatiedossa, mutta puustoa on mahdollisesti käsitelty aiemmin harvennushakkuulla 80-luvulla.

  • Poimintahakkuukoeala on pieneltä osin harvennettu vuonna 2013.

Takavaara (In English: Takavaara)

  • Puusto on iältään noin 85-vuotiasta.  

  • Harvennushakkuu on tehty vuonna 2006.

Veneselkä  (In English:  Veneselkä) 

  • Alue on ollut hyvin pitkään hakkuiden ulkopuolella. Lähtöpuusto poikkesi selvästi muista kohteista.

  • Puusto on iältään noin 180-vuotiasta.

  • Ei dokumentoituja toimenpidetietoja paikkatiedossa. Alueella tehty aikanaan poimintahakkuita.

 

koostedemometsae