Vanha monikäyttöinen kuusimetsä

Tule tutustumaan ekologisesti arvokkaaseen vanhaan kuusimetsään, jossa näet useita järeän puuston elättämiä hyönteis-, sieni-, sammal- ja jäkäläleja. Kohteella pääset tutustumaan myös marjasatohavaintoruutuihin.

Neliön suuruinen merkitty marjasatoseurannan koeala, jonka äärellä tutkijat teke

Hyypiökivalon vanha lakikuusikko edustaa tyypillistä peräpohjalaista vaaranlakimetsää. Alue sijaitsee korkealla meren pinnasta ja supra-akvaattinen maaperä on melko hienojakoista moreenia. Kuusi on vallitseva puulaji ja alueella sekapuuna esiintyvä koivu on sukkessionsa loppuvaiheessa. Maan humuskerros on melko paksu ja pääasiassa kuusi uudistuu hitaasti luontaisesti syntyneisiin kuolleen puuston, tykyn tai myrskyn muovaamiin aukkoihin.

Tällainen metsä kasvaa hyvin hitaasti. Kun otetaan huomioon puuston kuoleminen, kasvu ei välttämättä juurikaan ylitä luontaista poistumaa. Ajan myötä luonnon oloissa metsäpalo uudistaisi kuusikon, johon palon jälkeen syntyisi runsaasti koivuja, lähinnä hieskoivua. Uusi kasvuisampi kuusisukupolvi uudistuisi koivikon alle ja valtaisi metsän 100 – 300 vuoden kuluessa.

Lakikuusikko on osittain Hyypiökivalon länsirinteessä mikä tekee kasvupaikasta lämpimän. Rinteen jyrkkyyden ansiosta valo pääsee tunkeutumaan kenttäkerrokseen hyvin, lisäksi järeä puusto suojaa kuusikkoa ääreviltä sääoloilta joten olosuhteet ovat hyvät kenttäkerroksen vallitsevan varpulajin, mustikan, marjomiselle.

Hitaasta kasvustaan ja huonohkosta uudistumisesta huolimatta tällainen metsä on ekologisesti arvokas: kuollut ja myös elävä järeä puusto elättää moninaisia hyönteis-, sieni-, sammal- ja jäkälälajeja. Lisäksi vanha kerroksellinen puusto suosii poroille talviravintona tärkeitä luppo- ja naavalajeja, joita esiintyy puiden rungoilla ja oksistoissa. Luppoa putoaa maahan tykyn ja tuulien myötä. Tällaiset harvahkot järeät metsät ovat myös hyviä matkailu-, virkistys- ja marjastusympäristöjä. Kuusikko onkin useimpina vuosina erinomainen mustikkametsä mustikan suuren peittävyyden ja pölyttäjähyönteisille otollisten olosuhteiden ansiosta.

Lapissa suojeltuja metsiä on 16,5 % kasvullisen metsämaan pinta-alasta.

Kohde on myös osa Suomen kattavaa maastoverkostoa, jossa seurataan marjasatojen kehitystä kukkavaiheesta kypsään marjaan.

Alueella seurataan mustikan marjasadon kehitystä. Alueelle on perustettu viisi 1 m2 koealaa, joista lasketaan vuosittain mustikan kukat, raakileet ja kypsät marjat. Koealarypäs muodostaa oman havaintometsikön, joka on osa valtakunnallista havaintometsien verkostoa. Havaintometsien verkosto tuottaa tietoa vuosittain marjasadon määrästä sekä kukinnan ja kypsymisen ajankohdista. Poimintakauden edetessä aineiston perusteella laaditaan myös vuosittaiset marjasatoennusteet. Vastaavat valtakunnalliset havaintometsäverkostot on perustettu myös puolukalle ja suomuuraimelle. Marjojen satoisuutta on seurattu Suomessa 1990-luvulta lähtien.

Nykyään kuka tahansa voi perustaa havaintometsän ja alkaa havaintojen tekijäksi. Tarkemmat ohjeet havaintojen tekemisestä löytyvät sivustolta marjahavainnot.fi. Tehdyt havainnot myös tallennetaan sivustolle, jossa ne ovat näkyvissä kaikille kiinnostuneille.

Sijainti

Mustalamminvaara, Kivalo. Koordinaatit: x = 488897, y = 7355391

Suositeltava vierailuajankohta, tarkennusta saavutettavuudesta

Sulan maan aikana

Tarvittava varustus

Maastovarustus. Havaintoruudut ovat helposti saavuttavissa tien läheisyydessä.

Yhteyshenkilö

Erikoistutkija Rainer Peltola, [email protected]

Yhteistyökumppanit

Suomen 4H-liitto

Video

Marjahavainnot.fi palvelun esittely (kesto 6:03 min)

verkkologo luke