Tervetuloa katsomaan Osaran aukeista kertovaa dokumentti- elokuvaa! Osaran aukeat -dokumenttielokuva kertoo, millaista elämä oli alueella suurten hakkuiden aikaan, ja miltä silloiset päätökset metsien käyttöön liittyen näyttävät nykyihmisen silmin.
- Tiistaina 26.8.2025 klo 18-19.
- Tiedekeskus Pilkkeessä.
- Vapaa pääsy.
Dokumentissa kuullaan savottalaisten, paikallisten asukkaiden sekä Metsähallituksen nykyisten ja entisten työntekijöiden muistoja ja näkemyksiä. Suurten savotoiden vaikutus alueen elinehtoihin oli tärkeä: kyläkaupat, paikalliset talot, taksit ja linja autot saivat asiakkaita vuosikausiksi. Dokumentti tarjoaa katsauksen myös siihen, millaista metsää alueella nyt on ja miten sen hoitoa suunnitellaan.
Elokuvan tekijät ovat tavattavissa tilaisuudessa.
Osaran aukeat
Sodan jälkeen Metsähallituksen mailta kaadettiin suuria määriä metsää – yhtäältä sotakorvausten maksamiseksi, toisaalta rintamalta palanneiden miesten työllistämiseksi. Maan jälleenrakennus vaati valtavat määrät puutavaraa.
Suuria avohakkuualueita kutsuttiin Osaran aukeiksi, joiden nimi juontaa juurensa Metsähallituksen silloiseen pääjohtajaan Nils Osaraan (1952–1960). Aukoista tunnetuimpia ovat Pudasjärven ja Posion kuntien alueella sijaitsevan Susivaaran avohakkuut, joita on pidetty Euroopan suurimpina. Susivaaran hakkuita tehtiin 1940-luvun lopulta aina vuoteen 1964 saakka.
Hakkuut herättivät aikanaan laajaa kritiikkiä. Aukkojen pelättiin muuttuvan puuttomaksi tundraksi, ja metsänviljely kohtasi alkuun haasteita. Nykyisin alueen metsät kasvavat metsää nelinkertaisesti aiempaan verrattuna. Alueella tehdään ennallistamisia, ja siellä on myös luontokohteita ja suojelualueita.
Yhtenä haastateltavana on alueen metsien suunnittelusta vastannut metsäasiantuntija Kirsi-Maria Kontas, joka kertoo, miten metsien hoitoa ja käyttöä suunnitellaan nykyisin. Silloiset päätökset tehtiin siinä historianhetkessä ja sen ajan tiedoilla, nyt tehdään toisenlaisia päätöksiä.
Dokumenttielokuva
Dokumentin tekoa ovat rahoittaneet Metsämiesten säätiö ja Metsähallitus Metsätalous Oy. Se on tehty yhteistyössä Suomen Uittoperinneyhdistys ry:n ja DocWerstas -työryhmän kanssa.