Lustosarja ilmastonmuutoksen mallintajana

Ikimäntyjen paksuuskasvusta, eli puiden vuosirenkaista, laadittu lustokalenteri kertoo kesäilmaston vaihteluista Lapissa. Pitkät alaspäin viettävät piikit lustokalenterissa eli kapeat vuosirenkaat (esimerkiksi 1601, 1680, 1696, 1806, 1837) kertovat voimakkaista tulivuorenpurkauksista erityisesti päiväntasaajan seuduilla. Tasoitetut lämpötilat kertovat ilmaston syklisistä (jaksollisista) vaihteluista, joissa esimerkiksi lämmin 1930-luku näkyy hyvin.

Lustotutkimukseen pääsee tutustumaan myös paikan päälle: Inarissa on havaintokohde, jolla voi tarkastella omatoimisesti vanhaa mäntymetsää, sen yli 600-vuotiaita puuyksilöitä sekä niistä saadun tutkimustiedon perusteella ilmasto- ja ympäristöhistoriaa satojen vuosien ajalta.

Karhunpesävaaran ikimännikkö on oivallinen elämyskohde vanhoista metsistä kiinnostuneille luontoretkeilijöille. Sen sijainti on vain parinsadan metrin päässä valtatiestä ja vaaran huipulle johtavat leveät puurakenteiset portaat tekevät vierailusta miellyttävän.

Kohde toimii malliesimerkkinä luonnon- ja kansallispuistoissa sijaitsevien ikimetsiköiden muodostamasta verkostosta, jotka samalla palvelevat tiedettä kertoen satojen vuosien ympäristö- ja ilmastohistoriasta.

Lisätietoja

Lue lisää lustotutkimuksesta: www.lustia.fi

“Puun muisti”: https://lustialab.com/Lustia/Puun%20Muisti.pdf

Karhunpesävaaran alueella on myös Karhunpesäkiveksi kutsuttu ns. tafoni, joka on yksi erikoisimmista luonnonnähtävyyksistä, joita Suomesta löytyy: https://retkipaikka.fi/inarin-karhunpesakivi-on-suomen-suurin-tafoni/

Yhteyshenkilö

Tutkija Mauri Timonen, [email protected]